Opettaja-lehti: Myrkyn jäljillä

Opettaja-lehden numerossa 18/2012 on artikkeli "Piilotettu lohikäärme", jossa helsinkiläinen ruotsin kielen lehtori Marja Veteläinen kertoo sairastumisestaan työpaikkansa Itäkeskuksen lukion sisäilmasta. Tänä keväänä hän lopulta irtisanoutui 10 vuoden sinnittelyn jälkeen, koska lääkkeet, osa-aikatyö, ilmanpuhdistin eikä koulun vaihto ratkaisseet ongelmaa. Hän oireilee nykyään valtaosassa rakennuksista. Ympäristökeskuksen vuonna 2009 tekemän sisäilmamittauksen mukaan koulun sisäilmassa ei ole terveyshaittaa. Veteläisen lääkärit ovat toista mieltä. Vakuutusyhtiö ei maksanut ammattitautitutkimuksia, kun taas Kela katsoi, että oireilu johtui työpaikasta. Sairauspäivärahaa ei silti herunut.

Jutussa kerrotaan myös Mirja Salkinoja-Salosen tutkimusryhmän koulututkimuksesta.

"Niissä kouluissa, joiden näytteistä toksiineja löytyi eniten, henkilöstö kärsi selvästi muita enemmän muun muassa astmasta, hengitysvaikeuksista, neurologisista häiriöistä, niveloireista ja kivusta."

Salkinoja-Salonen muistuttaa, että vaikka ei tarkkaan tiedetä, mikä aine sisäilmassa sairastuttaa, niin myöskään esimerkiksi diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja syöpien aiheuttajaa ei tiedetä, ja silti toimiin on ryhdytty näiden sairauksien kohdalla.

"Sisäilmasta sairastuneiden ja ilman toimeentuloa jäävien määrä ei tule laskemaan. Lapset sairastuvat jo päiväkoti-iässä. Nyt jokainen viranomainen hoitaa oman pienen vastuualueensa, mutta metsää ei nähdä puilta." Marja Veteläinen

Lue juttu pdf:nä täältä.

Kemia-lehdessä laajasti sisäilmaongelmista

Kemia-lehden numerossa 3/2012 on sisäilma-asiaa sekä pääkirjoituksessa että kahdessa artikkelissa. Pääkirjoituksessa Leena Laitinen kirjoittaa "Homeen ja kemikaalien sairastuttamat eivät ole työtä vieroksuvia pummeja tai nirsoja friikkejä. He ovat tavallisia ihmisiä, jotka tekevät samaa kuin me muutkin, hengittävät, asuvat ja työskentelevät. Epäonnekseen he maksavat näistä perusasioista terveydellään."


"Sairastuneiden vähättely on lopetettava" -artikkelissa Homepakolaisten puheenjohtaja Katja Pulkkinen kertoo oireistaan, jotka ovat mm. nivelkipuja, kuumetta, verenvuotoja, tunnottomuuksia, huimausta, pahoinvointia ja sydänoireita. Työterveyslaitoksen mukaan yli miljoona suomalaista altistuu työssään pölyille, kaasuille tai kemiallisille aineille. Altistumista tapahtuu myös sisäilmaongelmaisissa päiväkodeissa, oppilaitoksissa, kodeissa ja vapaa-ajan asunnoissa.

"HUSin infektiotautien ylilääkärin virasta eläkkeelle siirtynyt professori Ville Valtonen pitää tilannetta vakavana. ”Kosteusvauriosairauksiin liittyy homeiden aiheuttamien allergisten ja toksisten reaktioiden lisäksi monikemikaaliyliherkkyys. Herkistyminen voi invalisoida potilaan ja aiheuttaa kroonisia sairauksia, kuten keuhkosairauksia sekä reumaattisia ja neurologisia oireyhtymiä.”

Valtonen uskoo potilaiden määrän kasvavan tulevaisuudessa uuden sukupolven altistuessa päiväkodeissa ja kouluissa. Heidän ongelmansa puhkeavat ehkä 5–10 vuoden kuluttua, hän arvioi.

”Kromosomi kuudessa olevan HLA-alueen geenien on todettu vaikuttavan siihen, millainen ihmisen immuunivaste on infektioiden yhteydessä ja millaisia jälkiseurauksia infektioista tulee. HLA-alueen geenit voivat ainakin osaksi selittää, miksi jotkut sairastuvat lyhyen homealtistumisen jälkeen, kun taas toiset kestävät vuosien altistusta vähäisin oirein.”

TTL:n pääjohtaja Harri Vainio ehdottaa ensiavuksi virallista oireenmukaista diagnoosinumeroa (Toim. huom: Vainion ehdottama diagnoosi ei ole KELA-korvattava. Toivomme sairastuneille esim. Saksassa käytössä olevaa KELA-korvattavaa koodia T78.4). Pulkkinen korostaa diagnoosin tärkeyttä, sillä ongelman tunnistaminen ja ajoissa tapahtuva lisäaltistumisen loppuminen estää sairauden pahenemisen.

"Myrkyllisessä sisäilmassa työskentelee sairaita ihmisiä" -artikkelissa kerrotaan professori Mirja Salkinoja-Salosen tutkimusryhmän koulututkimuksesta, jossa tutkijoiden mukaan osoitettiin suora yhteys sisätilan toksisuuden ja terveyshaittojen välillä. Myös ilmanpuhdistimista on juttua.

HS: Homesairaiden määrää ei ole kartoitettu

Helsingin Sanomissa oli 25.3.2012 juttu siitä, miten huonosti on selvillä, kuinka yleistä sisäilmasta vakavasti sairastuminen on. Homepakolaiset vaativat määrän kartoittamista.

THL:n ympäristöterveyden osaston johtajan Juha Pekkasen mukaan nopeat ratkaisut edellyttäisivät poliittista päätöstä esim. sopivasta sairauskoodista.

Jutun ohessa kerrotaan myös talven puolijoukkueteltassa viettäneestä Tommi Luukkosesta, jonka kansalaiskeräyksellä rahoitettu hirsimökki on rakenteilla. Lue juttu pdf:nä.

Turun Sanomissa juttu lääkäreiden asenteista ym.

Turun Sanomien Extra-liitteessä julkaistiin 24.3.2012 Kalevassa aikaisemmin ollut juttu sairastuneesta suurperheen isästä. Lisäksi jutussa oli kodissaan sairastuneen naisen tarina, sekä asiaa lääkäreiden vaihtelevista asenteista ja diagnoosinumeron puuttumisesta.


"Tämä ilmiö on todellinen. On häpeällistä, jos lääkäri asiaan perehtymättä tuomitsee kärsivän potilaan, että sinä keksit nämä oireet omassa päässäsi, koska minä en niitä ymmärrä. Lääkäriltä pitää löytyä enemmän nöyryyttä potilaan edessä"

"On kuitenkin lääkärietiikan vastaista jättää potilas heitteille omien mielipiteiden takia"

prof. Tuula Putus

Lue juttu pdf:nä.

Homepakolaisten vastine tiedetoimittajalle Helsingin Sanomissa

Helsingin Sanomat julkaisi tänään mielipidepalstalla Homepakolaiset ry:n vastineen:





Homeongelmaan on vihdoin puututtava

Jani Kaaron mielestä homeongelmaisia voitaisiin auttaa kognitiivisen terapian avulla (HS Mielipide 18.3.). Miksi ei tutkita, millaisia vaurioita sairastuneiden elimistö on myrkyille altistumisesta oikeasti saanut ja keskitytä näiden hoitamiseen? Suomesta puuttuvat sekä asianmukaiset tutkimukset että hoitomenetelmät sairastuneiden auttamiseksi.

Miksi Suomessa ei reagoida siihen, että neljäsosalla ihmisistä on kudostyyppi, joka vahvan myrkkyaltistuksen seurauksena aktivoituu ja estää elimistöä käsittelemästä myrkkyjä normaalisti? Tämän seurauksena ihminen ei siedä pieniäkään määriä altisteita. Tila on todettavissa laboratoriokokein, ja siihen on myös hoitoja. Kumpiakaan näistä ei ole käytössä Suomessa.

Jos ihmisen elimistö ei kestä myrkkyjä, miksi häneltä koulutettaisiin pois varoitusmekanismit, jotka mahdollistavat myrkkyjen välttämisen, kuten haju- tai näköaistiin reagoimisen? Emmehän pakota ketään syömään pilaantuneelta haisevaa ja näyttävää ruokaakaan. Eikö ole normaalia, että ihmisen puolustusmekanismi reagoi myös näkö- ja hajuhavaintoihin, kuten Kaaron influenssaesimerkissä? Lisäaltistumisen välttämisen todetaan alan julkaisuissa olevan tärkein askel kohti sairastumisen pahenemisen ehkäisemistä. Psykoterapian sijaan tarvitaan muita toimia, jotta sairastuneille taataan inhimilliset olot. Tällaisia ovat esimerkiksi erityisasuntojen järjestäminen ja etätyön kehittäminen.

Mitkä intressit ovat taustalla, kun halutaan kääntää katse rakennus- ja kemianteollisuuden puuhista uhreihin? Kuten TTY on todennut, talojen lisäeristäminen lisää homeenkasvua, ja kosteudenhallinta työmailla on huonolla tolalla. Kosteusvaurioituneita rakennuksia on rakennuskannastamme huomattava osa, ja rakentamisessa käytetään kemikaaleja, joiden haittoja kukaan ei ole tutkinut.

Kyse on ympäristösairaudesta, jota ehkäistään valvomalla rakentamisen laatua eikä kehittämällä terapioita. Sairastuneita tulee auttaa asiantuntevilla hoidoilla, ja uudet sairastumiset tulee estää sen sijaan, että keskittyisimme ongelman kieltämiseen.

Helsinki tutkii hätämajoitusvaihtoehtoja

YLE Hufvustadsregionen haastatteli 23.2. Homepakolaiset ry:n puheenjohtajaa Katja Pulkkista, joka on positiivisesti yllättynyt siitä, että Helsingin kaupunki on tarttunut yhdistyksen hätämajoitusaloitteeseen. Nähtäväksi jää, toteutuuko toimiva ratkaisu, sillä oikean rakennusmateriaalin valitseminen ei ole helppoa. Yksi vaihtoehto olisi rakentaa metallista.

Pulkkinen itse on nukkunut tänä talvena teltassa 10-15 asteen pakkasilla. Muuten hän on majaillut mm. tuttujen luona joutuen jatkuvasti vaihtamaan paikkaa saatuaan huimausta ja hengitysvaikeuksia. On epäselvää, koska kaupungin hätämajoitushanke valmistuu. Pulkkinen toivoo, että hanke toteutetaan, vaikka ensimmäinen asumismalli ei osoittautuisikaan toimivaksi. Kuuntele haastattelu täältä.

Talotohtori-palstalla aiheena mm. terveen talon eristäminen

Useissa lehdissä ilmestyvällä Talotohtori-palstalla (ks. Länsi-Uusimaa 20.2.2012) julkaistiin juttu, jossa Piritta Krogell Homepakolaiset ry:stä kysyi terveellisiin hätämajoitusratkaisuihin liittyen eristämisestä. Ekovillassa on booria, jonka on sanottu lisäävän homekasvua, ja lampaanvillassa on puolestaan tuholaisriski.

Talotohtori Panu Kailan mukaan eristemateriaalia tärkeämpää on, että talossa olisi ylipainetta alipaineen sijaan. Hän ihmettelisi, jos boori homehduttaisi puukuituvillaa. Hän on toivonut, että sitä saisi myös ilman boorikäsittelyä. Lampaanvilla pitäisi myrkyttää hyönteisten torjumiseksi.

Terve talo hengittää, pinnoissa ei ole lateksia, eikä yleensä muovia sisältäviä paperitapetteja. Yksi ongelma nykykodeissa on Kailan mukaan kemikaalit, joita luetteloitiin jo kauan sitten 20 000. Kemikaalien yhteisvaikutuksia ei ole tutkittu juuri ollenkaan. "Näitä myrkkyjä on rakenteiden lisäksi huonekaluissa ja tekstiileissä. Kuka niistä ottaisi selvää?".

Kalevassa reportaasi teltassa asuvasta opettajasta

Kaleva julkaisi 19.2.2012 kuuden sivun reportaasin entisestä opettajasta ja suurperheen isästä, joka asuu teltassa terveyden romahdettua sisäilmaongelmien seurauksena. Mies ei sairastunut astmaan, joten Työterveyslaitoksella epäiltiin vian löytyvän korvien välistä.

"Ensimmäisenä pitäisi ymmärtää, että kyse on oikeasta sairaudesta eikä teeskentelystä. Asbesti huomattiin vaaralliseksi jo 1920-luvulla. Vasta 1980-luvulla asbestisairaus pääsi sairausvakuutuslakiin. En tiedä mikä siellä jarrutti, vakuutusyhtiötkö?"

"Hämeenlinnassa keuhkolääkäri ja psykiatri ymmärsivät sairauden. Mutta koska taudilla ei ole diagnoosinumeroa, lääkäri ei voi kirjoittaa todistukseen, että potilaan pitää olla kaksi vuotta eristyksissä. Osa lääkäreistä ei ymmärrä ollenkaan, ja sen takia on ollut rankkojakin kokemuksia. Jos tämä olisi hoidettu jo silloin Hämeenlinnassa, todennäköisesti olisin siellä vieläkin opettajana, enkä olisi kokenut tällaista henkilökohtaista katastrofia."

"Viime vuonna perustetun Homepakolaiset ry:n puheenjohtaja, helsinkiläinen Katja Pulkkinen ei uskalla arvioida sairastuneiden määrää. 'Miksi meidän määrästä ei ole tehty tutkimusta', ihmettelee itsekin sairastunut Pulkkinen. Yhdistys on kuitenkin muutaman kuukauden sisällä saanut lukuisia yhteydenottoja ihmisiltä, jotka oireilevat. Heistä noin sata ei enää voi olla missään ilman vakavia oireita. "Ihmisryhmä, joka ei pysty enää olemaan missään, on ääripää. Lievemmin sairastuneita on huomattavasti enemmän. Altistumiskierre pitäisi katkaista ajoissa, jotta ihmiset eivät sairastuisi vakavasti."

Juttu on luettavissa täällä.

kuva: Pekka Peura

Sisäilmaongelmat lisäävät puurakentamisen suosiota

YLE:n Radio Suomen Päivän peilissä oli 13.2.2012 juttu puurakentamisen suosion kasvusta. Sen mukaan sisäilmaongelmat lisäävät puurakentamisen suosiota, vaikka todisteita puun paremmuudesta ei ole. Kuopioon on esimerkiksi rakenteilla maan suurin hirsipäiväkoti. Jutun mukaan myös Homepakolaiset ry:n jäsenet ovat vakuuttuneita, että he voisivat paremmin hirrestä tehdyissä taloissa.

Allergia- ja astmaliiton sisäilma-asiantuntija Tuula Syrjänen sanoi jutussa, että myöskään puu ei ole päästötön materiaali ja että rakennusmateriaalia tärkeämpää on se, miten rakennus on tehty. Kuivana pito ja huoltaminen on tärkeintä.

***
Homepakolaiset ry korostaa, että kuiva rakentaminen on nimenomaan tärkeintä eivätkä toisille sisäilmasta sairastuneille sopivat rakennus- ja sisustusmateriaalit sovellu kaikille sairastuneille. Osalle sopii hirsi, mutta osa saa voimakkaita oireita esimerkiksi puun sisältämästä hartsista. Asia vaatii testaamista ja tutkimista.

Selvityspyyntö STM:n, TTL:n ja THL:n toimista sisäilma-asiassa

Eduskunnan varapuhemies Joutsenlahti on tehnyt valtiontalouden tarkastusvirastoon selvityspyynnön sosiaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitoksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimista liittyen sisäilmakysymykseen. "Tilanne on edelleen sama kuin 16 vuotta sitten: sairastuneet ovat vailla apua ja perusoikeuksia, ja rakentamisen laadun sanelee terveellisyyden sijaan kustannus- ja energiatehokkuus." Selvityspyynnön liitteinä on Homepakolaiset ry:n kirjeet STM:lle ja TTL:lle. Selvityspyynnön perustelut on luettavissa Joutsenlahden blogista.

"Okunskap hinder för att bekämpa mögel"

Hufvudstadsbladet kirjoitti 5.12.2011 otsikolla "Okunskap hinder för att bekämpa mögel".

"Nevalainen ser ingen orsak att misstro de så kallade mögelflyktingarna. Under mina trettio år i branschen har jag själv stött på flera sådana personer med högst verkliga hälsoproblem".

Lue juttu HBL:n sivuilta.

Hometutkija Aino Nevalainen kommentoi homepakolaisuutta myös Uusi Suomi -sivuston 8.12. siteeraamassa Tesso-lehdessä. Lue juttu täältä.

Apu-lehti: Myrkkyjä paossa

Apu-lehdessä nro 47/2011 (julkaistu 24.11.2011) on juttu homepakolaisista. "Tiedetään, että liuotinaineet aiheuttavat maalareille ja mattomiehille pysyviä vaurioita, mutta kun samat huurut tulevat sisäilmasta, äkkiä tarvitaankin toisenlaista näyttöä, ihmettelee Homepakolaiset ry:n puheenjohtaja Katja Pulkkinen".

"THL ei ole tutkinut, mitä ihmisille sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa tapahtuu. Silti samaan aikaan voidaan kommentoida, ettei tällaisia oireita voi tulla".

Lue juttu pdf:nä.